Olin tänään pitkästä aikaa yliopistolla enkä töissä. Sain kirjoitettua gradua hieman ja sovin samalla, että huomenna ajetaan vesinäytteistäni ensimmäiset raskasmetallianalyysit. Hienoa! Tarkoitus on valikoida noin 20 näytteen ryhmä mahdollisimman erilaisia näytteitä, joiden pohjalta kyetään päättelemään näytteiden pitoisuuksia myöhempiä ajoja varten.
Olin kotona vasta kahdeksan jälkeen, ja pikaisen syömisen jälkeen ajattelin katsoa televisiosta silkkaa soopaa. Katseeni kiinnittyi kuitenkin ensimmäiseksi Yle Teeman Ilmastodieetit-sarjaan, missä pohdittiin kotitalouksien kulutusta ja esimerkiksi vedenkäytön hillitsemiskeinoja. Mielenkiintoni heräsi, sillä mielestäni ohjelma oli rakennettu fiksusti - silkan propagandan syöttämisen sijaan julkisuudesta tuttujen esimerkkiperheiden avulla kokeiltiin, miten oman kotitalouden kulutusta kyetään hillitsemään. Esimerkiksi vedenkulutuksessa suomalaisen tavoitteeksi on asetettu 150 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa. Tästä noin 40 litraa arveltiin menevän suihkussakäyntiin, ja ohjelmassa esiintyneen Garamin perheessä tämän tarkoitti noin 2,5 minuuttia. Itselleni pitkät ja kuumat suihkut ovat parasta hemmottelua kodissa ilman saunaa tai kylpyä, joten otan tämän illan ohjelman vinkin todellisena haasteena! Muistan yläasteella kokeilleeni samaa, mutta suurimmaksi haasteeksi osoittautui olla palelematta hiustenhoitoaineen vaikutusajan ajan.
![]() |
| Kuva: Gesunheit institute |
Ohjelmassa mietittiin myös kotitalouksien vesimittareiden yleistymistä sekä energiasäästöjä esimerkiksi kodin lämpötilan kautta. Valtaosa meistä elää asunnossa, jossa pärjää t-paidassa. Ekstrapaidan avulla lämpötilaa voitaisiin laskea parilla asteella, jolloin sähkölaskussa näkyisi jo keventymistä. Toisaalta hyvä tapa säästää energiaa on pitää asunto tiiviinä ja ehkäistä turhaa vetoa ja lämmön karkaamista. Tulevaisuudessa energiaa voidaan kerätä talteen ja tavoite onkin kehittää taloistamme nollaenergiataloja lähivuosien aikana.
Suomi on harvaan asuttu maa, missä omakotitalosta rakennetaan kunnon kartano ja autotallikin on ympäri vuoden lämmitetty. Ohjelmassa vinkattiin siitä, miten moni kotiemme huoneista on vain tavaran säilyttämistä varten, ja miten näitäkin huoneita silti lämmitetään. Tulevaisuudessa näistä asumattomista huoneista voitaisiinkin suunnitella viileähuoneita, missä itse näkisin, että voitaisiin säilyttää esimerkiksi vihanneksia. Lisäksi ylimääräisistä huoneista luopuminen tuo helppoa säästöä sähkölaskuun.
Tällaisilla konkreettisilla arjen vinkeillä voidaan energia- ja vesitehokkuudesta tehdä helppoa. Pakkopullan sijaan tarjotaan virikkeitä ja kokeiluja, sekä konkreettisia eurojen säästöjä. Huoli yhteiskuntamme tulevaisuudesta on yhteinen, siitä lisää seuraavassa julkaisussa.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti