Tässä viime päivien uutisointeja lauhtuvien säiden aiheuttamista ongelmista katukuvassa. Jos ihan tarkkoja ollaan, itse asiassa katolta putoava lumikin on hulevettä.
Klikkaamalla alempaa uutista saat sen näkyviin suurempana.
28.2.2011
25.2.2011
Lumensulamista odotellessa
Kirpeä talvi ei ota laantuakseen Ensi maanantaina on jälleen luvassa näytteenhakupäivä, mutta netin lukemien mukaan vain Pihlajamäen kanisteriin olisi kertynyt vesinäytteitä.
Ensi viikolla alkaa vihdoin labratyöt! Aluksi teen muutamia koeluenteisia ajoja anioneista ja kationeista ja testaan eri vuodenaikojen vesinäytteillä sitä, mihin skaalaan vesien pitoisuudet osuvat. Näiden suuntaa antavien lukujen (ei vielä tuloksia!) avulla lasken näytteille standardisuorat, joille näytteiden tulosten pitäisi luotettavina osua. Tästä lisää, toivottavasti myös kuvaajia lisää, on hieman hankalaa selittää.
Haastetta labratyössä ja standardeissa riittääkin. Muuttujia aineistossani on lukuisia - näyteasemia on kolme, ne ovat luonteeltaan hyvin erilaisia (kuten kuuluukin tutkimuksen kannalta olla) ja lisäksi vuoden aikojen vaihtelu muuttaa vesien pitoisuuksien luonnetta. Labrainsinööri veikkaili eilisessä palaverissa, että tarvittaessa kullekin näytepisteelle pitäisi laskea ja koota omat standardinsa eri vuodenajoille.
Standardiliuos on liuos, jonka pitoisuudet analysoitavista aineista tunnetaan. Se on tärkeä osa labra-analytiikan valvontaa, sillä analyyseissa ajetaan
1) näytteet
2) nollanäytteet (täysin puhtaat, eivät sisällä kuinka ultrapuhdasta vettä)
3) standardit (eli liuoksetm joiden pitoisuudet tunnetaan)
Näiden avulla valvotaan analyysien onnistumista ja laatua. Onnistuneessa analyysissa nollanäytteiden tulosten tulisi olla nollia ja standardien samoja pitoisuuksia mitä niihin on sekoitettu. Jos jommassa kummassa näistä havaitaan poikkeamaa, täytyy tämän poikkeama huomioida myös näytteiden tuloksissa. Poikkeama nollanäytteessä kertoo virheestä labratyöskentelyssä ja sen hygieniassa tai huolellisuudessa. Poikkeamat standardien tuloksissa tulee vähentää itse näytteiden tuloksista.
Hesarin sivuilla oli tänään uutinen katupölyn vaarallisuudesta ihmisterveydelle. Uutinen aukeaa tästä. Hulevesien mukana katupölyä kulkeutuu ympäröiviin kaupunkivesiin ja lopulta jokiin ja meriin. Ja myös uimarannoille. Joko on aika huolestua hulevesien laadusta?
Ensi viikolla alkaa vihdoin labratyöt! Aluksi teen muutamia koeluenteisia ajoja anioneista ja kationeista ja testaan eri vuodenaikojen vesinäytteillä sitä, mihin skaalaan vesien pitoisuudet osuvat. Näiden suuntaa antavien lukujen (ei vielä tuloksia!) avulla lasken näytteille standardisuorat, joille näytteiden tulosten pitäisi luotettavina osua. Tästä lisää, toivottavasti myös kuvaajia lisää, on hieman hankalaa selittää.
Haastetta labratyössä ja standardeissa riittääkin. Muuttujia aineistossani on lukuisia - näyteasemia on kolme, ne ovat luonteeltaan hyvin erilaisia (kuten kuuluukin tutkimuksen kannalta olla) ja lisäksi vuoden aikojen vaihtelu muuttaa vesien pitoisuuksien luonnetta. Labrainsinööri veikkaili eilisessä palaverissa, että tarvittaessa kullekin näytepisteelle pitäisi laskea ja koota omat standardinsa eri vuodenajoille.
Standardiliuos on liuos, jonka pitoisuudet analysoitavista aineista tunnetaan. Se on tärkeä osa labra-analytiikan valvontaa, sillä analyyseissa ajetaan
1) näytteet
2) nollanäytteet (täysin puhtaat, eivät sisällä kuinka ultrapuhdasta vettä)
3) standardit (eli liuoksetm joiden pitoisuudet tunnetaan)
Näiden avulla valvotaan analyysien onnistumista ja laatua. Onnistuneessa analyysissa nollanäytteiden tulosten tulisi olla nollia ja standardien samoja pitoisuuksia mitä niihin on sekoitettu. Jos jommassa kummassa näistä havaitaan poikkeamaa, täytyy tämän poikkeama huomioida myös näytteiden tuloksissa. Poikkeama nollanäytteessä kertoo virheestä labratyöskentelyssä ja sen hygieniassa tai huolellisuudessa. Poikkeamat standardien tuloksissa tulee vähentää itse näytteiden tuloksista.
Hesarin sivuilla oli tänään uutinen katupölyn vaarallisuudesta ihmisterveydelle. Uutinen aukeaa tästä. Hulevesien mukana katupölyä kulkeutuu ympäröiviin kaupunkivesiin ja lopulta jokiin ja meriin. Ja myös uimarannoille. Joko on aika huolestua hulevesien laadusta?
20.2.2011
Viikko 6
Tässä vielä päivytystä tämän viikon näytteenhakuun. Aikeissa oli siis lukkojen jäätymisen takia hakea Pasilasta vedet loppuviikosta, mutta koska pakkanen teki kaikkea paitsi laantuakseen päätin perjantaina aamutöiden jälkeen lähteä sissinä hakemaan vedet. Pasilassa aurinko paistoi kirkkaasti kirpeään aamupäivään nuorten siirtyessä Mäkelänrinteeseen seuraamaan vanhojentansseja. Hyvänä kontrastina kahlasin itse reiteen asti hangessa näytelaatikolleni jonka onnekseni sain lukkosulan ja sytkärin avulla auki. Ensimmäistä kertaa graduajanjaksollani näin Pasilan uoman jäätyneen kokonaan ja virtaaman olevan puhdas nolla. Näin ollen en saanut Pasilastakaan senhetkistä vesinäytettä ICP-MS-analyysiin. Pasilan tonkka oli jäätynyt joten käänsin pakkasvahtia kovemmalle.
Tonkan vesi oli jäätyessään laajentunut joten en saanut korkkia kiinni. Riuhtaisin kanisterista tiukan halausotteen ja kannoin sen Kumpulaan, sillä oletin ettei yksikään bussikuski ottaisi minua kyytiin perjantaina avonaisen tonkan kanssa. Perillä Kumpulassa olo oli kuin vuoren huipulle kiivenneellä ja parinkymmenen asteen pakkasessa olin selkä hiessä.
Nyt kaikki kolme tonkkaa ovat Kumpulan kylmävarastossa sulamassa ja tarkoitus on siirtää vedet näytepurkkeihin huomenna. Seuraava näytteenotto on viikon kuluttua maanantaina, Foreca ennustaa tuolle päivälle noin 7 asteen pakkasta. Hyvältä vaikuttaa.
Tonkan vesi oli jäätyessään laajentunut joten en saanut korkkia kiinni. Riuhtaisin kanisterista tiukan halausotteen ja kannoin sen Kumpulaan, sillä oletin ettei yksikään bussikuski ottaisi minua kyytiin perjantaina avonaisen tonkan kanssa. Perillä Kumpulassa olo oli kuin vuoren huipulle kiivenneellä ja parinkymmenen asteen pakkasessa olin selkä hiessä.
Nyt kaikki kolme tonkkaa ovat Kumpulan kylmävarastossa sulamassa ja tarkoitus on siirtää vedet näytepurkkeihin huomenna. Seuraava näytteenotto on viikon kuluttua maanantaina, Foreca ennustaa tuolle päivälle noin 7 asteen pakkasta. Hyvältä vaikuttaa.
17.2.2011
Helmikuun kirkkaat pakkaset
Luin juuri Hämeenlinnan hulevesistrategiaa ja löysin sieltä lauseen, joka ilahduttaa ainakin itseäni:
"Vesi on virkistävä ja positiivinen elementti kaupunkikuvassa"
14.2.2011
Näytteenotto viikko 6
Jos Helsinkiä vielä kaksi viikkoa sitten helli lempeä talvipäivä, nyt tulee molemmille poskille ja kovaa. Yli 20 asteen pakkanen on hyvin kirpeä eikä näyteasemien lukkojen aukaisemin ollut tänään ihan kaikken helpointa. Kylmä lukko tuntuu kuin se polttaisi kättä, enkä lukkosulasta ja sytkäristä huolimatta onnistunut saamaa Pasilan asemaa auki.
Pihlajamäessä ja Veräjämäessä näytekanisteli oli jäätynyt - Pihlajamäessä vettä oli jäätynmisen myötä kivunnut näytteenottimen kumiletkua ylöspäin ja putkesta singahtikin ulos hauskannäköistä jääpalaa. Veräjämäellä anturit rekisteröivät noin 0,3 litran virtaamaa, mutta näytteenotin ei kyennyt nostamaan putkesta näytettä mukaani. Päivän saldona siis kaksi jäätynyt kanisteria hulevesijäätä ja yksi pullo hetkittäistä näytettä liukoisia ravinteita varten. Ei mitenkään kehuttava saldo, onneksi auringonpaiste piti mielen virkeänä. Näiden hirmupakkasten on ennustettu jatkuvan koko viikon, mutta tarkoitus olisi tässä lähipäivinä käydä uudelleen kokeilemassa, josko saisin Pasilan riippulukot jo aukaistua. Käytin auton tänään vikkelästi huollossa joten puitteiden pitäisi taas olla kunnossa.
Pasilassa hulevesioja parkkipaikan reunalla oli osin pinnaltaan sula.
Pihlajamäen virtaama oli jopa tällaisena pakkaspäivänä suurta ja näytevesi näytti hyvin kirkkaalta, melkeinpä hieman sinertävältä! Laitan kuvia myöhemmin.
Pihlajamäessä ja Veräjämäessä näytekanisteli oli jäätynyt - Pihlajamäessä vettä oli jäätynmisen myötä kivunnut näytteenottimen kumiletkua ylöspäin ja putkesta singahtikin ulos hauskannäköistä jääpalaa. Veräjämäellä anturit rekisteröivät noin 0,3 litran virtaamaa, mutta näytteenotin ei kyennyt nostamaan putkesta näytettä mukaani. Päivän saldona siis kaksi jäätynyt kanisteria hulevesijäätä ja yksi pullo hetkittäistä näytettä liukoisia ravinteita varten. Ei mitenkään kehuttava saldo, onneksi auringonpaiste piti mielen virkeänä. Näiden hirmupakkasten on ennustettu jatkuvan koko viikon, mutta tarkoitus olisi tässä lähipäivinä käydä uudelleen kokeilemassa, josko saisin Pasilan riippulukot jo aukaistua. Käytin auton tänään vikkelästi huollossa joten puitteiden pitäisi taas olla kunnossa.
Pasilassa hulevesioja parkkipaikan reunalla oli osin pinnaltaan sula.
Pihlajamäen virtaama oli jopa tällaisena pakkaspäivänä suurta ja näytevesi näytti hyvin kirkkaalta, melkeinpä hieman sinertävältä! Laitan kuvia myöhemmin.
2.2.2011
Lauhan päivän ilta
Tänään maanantaina Helsinkiä syleili leuto talvisää, missä lämpötila kipusi hieman nollan yläpuolelle. Tämä yhdistettynä auringonpaisteeseen sai huimia aikaan näyteasemillamme. Varsinkin Pasilassa virtaamassa näkyy iltapäivällä selvä kasvu (vuorokauden lämpötilamaksimi saavutetaan yleensä juuri iltapäivällä) mutta rajuimmat muutokset nähdään Pasilan sähkönjohtokyvyn datassa. Anturi mittaa max. 2 mS/cm:llä, ja tämän rajan yli mentiin tänään reippaasti. Mitä tämä siis tarkoittaa?
- Pasilassa, kuten kaupunkialueilla yleensäkin on muita alueita lämpimämpää ja tällaisina leutoina ja aurinkoisina päivinä lumen sulaessa sulavedet eivät imeydy alueelle, vaan ne virtaavat suoraan hulevesiputkiin. Nämä sulaneet vedet huuhtovat kadulle talvikaudella kertynyttä ainesta, kuten tiesuolaa, hiekkaa ja liikenteen epäpuhtauksia sekä ilmakuormitusta. Varsinkin tiesuola nostaa sähkönjohtokykyä vahvasti. Pasilan tapauksessa siis pienellä sulamisvesimäärällä kaupunkipuroon huuhtoutuu melko vahvaa cocktailia alueen kaduilta.
Veräjämäessä valunma-alue on pienempi ja luonnontilaisempi, mutta sielläkin pienellä vesimäärällä alueelta on huuhtounut huleuomaan vettä, jonka sähkönjohtokyky teki tänään uuden ennätyksen, 1,75 mS/cm. En malta odottaa mitä kevättulva tuo tullessaan! Oma toiveeni on, että sulamiskausi alkaisi mahdolisimman myöhään, jolloin kevättulva ja sulamiskausi olisi mahdollisimman lyhyt mutta voimakas.
- Pasilassa, kuten kaupunkialueilla yleensäkin on muita alueita lämpimämpää ja tällaisina leutoina ja aurinkoisina päivinä lumen sulaessa sulavedet eivät imeydy alueelle, vaan ne virtaavat suoraan hulevesiputkiin. Nämä sulaneet vedet huuhtovat kadulle talvikaudella kertynyttä ainesta, kuten tiesuolaa, hiekkaa ja liikenteen epäpuhtauksia sekä ilmakuormitusta. Varsinkin tiesuola nostaa sähkönjohtokykyä vahvasti. Pasilan tapauksessa siis pienellä sulamisvesimäärällä kaupunkipuroon huuhtoutuu melko vahvaa cocktailia alueen kaduilta.
Näytteet viikko 4
Maanantaina oli taas luvassa käynti näytepisteillä. Viime viikoista oppineena jätin auton turvallisen matkan päähän näyteasemista ja kävelin asemille. Kaikilla asemilla laitteisto toimi moitteettomasti ja kanisterit olivat täynnä vettä. Itse asiassa pitkästä aikaa oli kierros, jolla kaikki meni odotetusti eikä hankaluuksia ilmennyt. Näytteenotto sujui kuin tanssi! Parissa tunnissa olin ehtinyt kiertää pisteet ja olin labrassa jo pipetoimassa näytteitä.
Eilen kokoonnuttiin graduohjaajani ja labrainsinöörin kanssa lyömään lukkoon lopulliset analyysit näytteistä. Suurin haaste graduohjaajani mukaan tulee olemaan itseni pitäminen aisoissa ja ajoissa lopettaminen tekstin kanssa. Kirjoittaminen on mukavaa puuhaa ja omasta gradustaan haluaa ihan vähintään Uuden testamentin kokoisen ja veroisen! Itselläni on jo sen verran hyvä äidillinen ote hulevesiin ja niiden teoria tuntuu niin omalta, että opintopisteitä vastaavan työmäärän tuijottelu on unohtunut jo aikaa sitten ja nyt pyrin vain tuottamaan timantinkovaa dataa ja käyttökelpoista tietoa muille.
Vaccia-hanke loppuu nykyisen rahoituksen osalta vuoden 2011 lopussa. Vuoden kuluttua julkaistava raportti on siis yhteenveto ja kunniakirja koko hankkeesta, mihin siis omatkin tulokseni on tarkoitus koota. Vuoden 2010 raportti valmistui juuri kuun vaihteessa ja linkki siihen ilmestyy tänne lähiaikoina. Nyt voin lisätä ansioluettelooni myös oman julkaisuluetteloni, jei!
Hankkeelle ollaan mahdollisesti hakemassa tai saamassa lisärahoitusta, mutta siitä ei vielä ole tietoa. Itselläni olisi kova polte jatkaa hankkeen parissa myös valmistumisen jälkeen. Toisalta graduohjaajani mainostamat suunnittelu- ja konsultointityöt sekä ympäristötarkastajan työ houkuttaisi kyllä.
Tällä hetkellä gradu porskuttaa taas eteenpäin. Päivät koulussa vierähtävät päivittäin vähintään 12-tuntisiksi. Opintojen suhteen kevään piti olla täysin gradulle siunattu, mutta intouduin kuitenkin ilmoittautumaan parille kurssille, joista on hyötyä paitsi gradulle myös työmarkkinoilla. Molemmat kurssit ovat intensiivisiä harjoitustyökursseja, joilla työmäärä on huikea. NYyt työn alla siis englanninkielinen paikkatiedon jatkokurssi (advanced GIS) sekä kurssi tilastollisesta mallinnuksesta ja analytiikasta. Kursseista jälkimmäinen sattuu aivoihin, mutta opettaa valtavasti tilastoinnista ja esimerkiksi R-ohjelman käytöstä.
Eilen kokoonnuttiin graduohjaajani ja labrainsinöörin kanssa lyömään lukkoon lopulliset analyysit näytteistä. Suurin haaste graduohjaajani mukaan tulee olemaan itseni pitäminen aisoissa ja ajoissa lopettaminen tekstin kanssa. Kirjoittaminen on mukavaa puuhaa ja omasta gradustaan haluaa ihan vähintään Uuden testamentin kokoisen ja veroisen! Itselläni on jo sen verran hyvä äidillinen ote hulevesiin ja niiden teoria tuntuu niin omalta, että opintopisteitä vastaavan työmäärän tuijottelu on unohtunut jo aikaa sitten ja nyt pyrin vain tuottamaan timantinkovaa dataa ja käyttökelpoista tietoa muille.
Vaccia-hanke loppuu nykyisen rahoituksen osalta vuoden 2011 lopussa. Vuoden kuluttua julkaistava raportti on siis yhteenveto ja kunniakirja koko hankkeesta, mihin siis omatkin tulokseni on tarkoitus koota. Vuoden 2010 raportti valmistui juuri kuun vaihteessa ja linkki siihen ilmestyy tänne lähiaikoina. Nyt voin lisätä ansioluettelooni myös oman julkaisuluetteloni, jei!
Hankkeelle ollaan mahdollisesti hakemassa tai saamassa lisärahoitusta, mutta siitä ei vielä ole tietoa. Itselläni olisi kova polte jatkaa hankkeen parissa myös valmistumisen jälkeen. Toisalta graduohjaajani mainostamat suunnittelu- ja konsultointityöt sekä ympäristötarkastajan työ houkuttaisi kyllä.
Tällä hetkellä gradu porskuttaa taas eteenpäin. Päivät koulussa vierähtävät päivittäin vähintään 12-tuntisiksi. Opintojen suhteen kevään piti olla täysin gradulle siunattu, mutta intouduin kuitenkin ilmoittautumaan parille kurssille, joista on hyötyä paitsi gradulle myös työmarkkinoilla. Molemmat kurssit ovat intensiivisiä harjoitustyökursseja, joilla työmäärä on huikea. NYyt työn alla siis englanninkielinen paikkatiedon jatkokurssi (advanced GIS) sekä kurssi tilastollisesta mallinnuksesta ja analytiikasta. Kursseista jälkimmäinen sattuu aivoihin, mutta opettaa valtavasti tilastoinnista ja esimerkiksi R-ohjelman käytöstä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)