Syksy kuin kevät

Kulunut syksy ja alkutalvi on ilmastonsa puolesta muistuttanut paljon tavallista kevätkautta - lämpötilat eivät ole juuri pakkasen puolelle pudonneet, joten luontokin, kuten kasvillisuus ja osa eläimistä ovat reagoineet kuin kevät olisi alkanut suoraan syksyn jälkeen. 

Samanlaista ilmiötä on havaittavissa myös hydrologiassa - ainakin Vantaajoella talven tulva vastaa voimakkuudeltaan perinteistä kevättulvaa, raportoi Suomen ympäristökeskus. Muutamissa rannikon joissa tulva on jopa tavallista kevättulvaa voimakkaampi. 

Itävaltalainen luonnonpuisto

 Löysin juuri Daily Mailin sivuilta artikkelin luonnonpuistosta, joka lepää puolet vuodesta vedenpinnan alapuolella. Vesi näyttää kuvien perusteella hyvin kirkkaalta ja itsekin palan halusta päästä näkemään tuon paikan! Alue näyttää ainutkertaiselta ekosysteemiltä, missä kuivan maan kasvillisuuden seassa uiskentelee kaloja ja missä puiston levähdyspenkit ovat joutuneet vedenpinnan alapuolelle. Miten ihmeessä kasvillisuus sopeutuu tällaiselle alueelle?

Talvikaudella alue on hyvin kuivaa ja vaeltajien suosiossa, mutta ilman lämpötilan kohotessa alkaa lähivuoristojen jäätiköiden sulaminen jolloin sulamisvedet täyttävät laakson puiston. 

Kun vedenpinta talvikaudella on 1-2 metriä, kohoaa se lämpimällä kaudella jopa 10 metriin. Vedenpinta on korkeimmillaan kesäkuussa, jolloin alue hemmottelee uteliaita sukeltajia - ja kukapa ei tällaisista vesistä nauttisi!

Koko uutisen löydät tästä.

Vessapaperin hylsy

Alkusyksystä asti tv:ssä pyörinyt mainos vessapaperin hylsyn raivostuttavasta olemassaolosta vessassa ja sen huuhtomisesta suoraan vessanpöntöstä alas on raivostuttanut allekirjoittanutta aina mainoksen ensinäkemästä asti. Joulun alla oli huojentavaa huomata, etten ole ollut kelkassani yksin! Luontoliitto valitsee vuosittain kotimaisen turhakkeen, eli esineen, jota ilmankin tässä maailmassa pärjättäisiin. Tai pärjättäisiin ehkä jopa hieman mukavammin ilman turhaketta. Ehdotuksia turhakkeeksi kerätään lukijoilta ja äänestäjiltä, ja vuonna 2011 ehdottoman äänivyöryn keräsi wc-paperirullan poishuuhdottava hylsy! Alla Luontoliiton uutinen aiheesta, klikkaamalla saat uutisen suuremmaksi.

 Aikasempien vuosien turhakkeiksi on valittu nämä:

Vetinen talvi

Joulunajan säät ovat vaatineet pohjoismaalaisilta pitkää pinnaa ja malttia reagoida odottamattomaan. Valkoisen viime talven jälkeen tänä talvena vietettiin joulua melkeinpä sandaalikelissä, ei ollut edes pakkasta! Talvisään mukanaan tuomat myrskyt ovat riepotelleet Pohjoismaita ja Suomessakin on valtava määrä kotitalouksia vailla sähköä. Ihmiset hoitavat arkiaskareet kynttilänvalossa, mutta katkokset hankaloittavat myös elinkeinoelämää, kun lehmiä joudutaan lypsämään käsin ja tielle kaatuneet puut vaikeuttavat liikennettä ja toimituksia.

Myrsky on myös nostanut vedenpinnan korkeutta eri puolilla rannikkoalueita. Esimerkiksi Helsingissä meriveden pinnankorkeus nousi nopeasti, mutta onneksi kaupungissa osattiin reagoida muutokseen. Ainoa oma huoleni nousevilla pinnankorkeuksilla on vanhassa kaupunginkeskustassa, missä käytössä on yhteisviemäröinti. Yhteisviemärissä kulkee jätevedenpuhdistamolle siis sekä kunnalliset jätevedet että hulevedet. Kun putkistoon nopeasti joutuu paljon hulevettä (tässä tapauksessa kaduille noussutta merivettä, joka sinänsä ei tarvitse puhdistusta), voi laitos joutua suorittamaan ohijuoksutuksia suurten vesimäärien takia - tällöin suoraan vesistöön johdetaan myös keskustan asutuksen jätevesiä.

Lisäksi ennen joulua koetut rankat sateet pääkaupunkiseudulla aiheuttivat haasteita esimerkiksi liikenteelle, ja paikoin Poliisi joutuikin ohjaamaan liikennettä haasteellisimpien lammikkoalueiden yli.

Ps. Kaikki uutiset saa klikkaamalla suuremmiksi.

Talvi seuraa toistaan

Tämän päivän uutisoinnissa on päivitelty tämän talven leutoutta ja kaupunkitulvien tiheyttä runsaiden vesisateiden takia.Viime vuonna tähän aikaan oltiin eletty hankien keskellä jo reilu kuukausi, mutta tänä vuonna pukki ei ehkä pääsekään paikalle jos ei reki kulje hangettomilla kaduilla.

Uutiset saa suuremmiksi klikkaamalla niitä.

VACCIA-loppuseminaari

Aika on rientänyt vauhdilla ja edellisestä postauksesta on jo kuukausi! Tukka putkella ollaan menty ja silti ollaan pahasti kesken. 29.11.2011 vietettiin Kruunuhaassa Tieteiden talolla hankkeen loppuseminaaria, mikä olikin menestys. Paikalla oli täysi salillinen kuuntelijoita ja mediaakin tuntui kiinnostavan. Seminaarin ohjelmaan ja esityksiin pääset tutustumaan tästä: VACCIA.

Tänään käyn esittelemässä tutulle innovaatioryhmälle Veräjämen antureita, sillä heillä on tarkoitus saada pilottihankkeeseensa vedenlaadun antureita käyttöön. Kyse on tällaisesta hankkeesta: Aquaponics. Siinä on ideana pyrkiä luomaan kasvinviljelyä suljetulla vedenkierrolla, missä voidaan samalla viljellä kalaa. ravinteet kiertävät ja ympäristön tilasta kyetään huolehtimaan. Tuollaisen järjestelmän voi rakentaa kotiin akvaarion rinnalle!

Vesiuutisointia

Viime päivien uutisoinnissa on ollut niin paljon ilmastonmuutokseen ja vesitalouteen liittyvää uutisointia että niitä on tehnyt mieli lisätä tänne jatkuvasti! Tässä nyt kuitenkin muutamia mieleen painuneita ja tärkeitä.

Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

-------

-----

-----

-----

Hulevedet eivät ole naurunasia!

Löysin hankkeemme vetäjän luentokalvoista hauskan kuvan, jolla hän pyrki painottamaan hulevesiin liittyviä riskejä. Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja tämä kuva ainakin jää mieleen.

Kiintoaineanalyysi

Tänään jatkoin eilisen kiintoaineanalyyseja tarkoituksena saada kaikki kiintoaineet hoidettua alta pois ennen marrastkuun lopun seminaariesitystä.

Analyysit tehdään jokaisen näytteenhaun yhteydessä pakastetusta 1000 ml näytteestä. Näyte sulatetaan se pitäisi suodattaa mahdollisimman pian sen jälkeen. Itse asiassa kiintoaine alkaa hajoamaan näytteessä samalla hetkellä kun sulaminen alkaa, joten nopeus on valttia.

Näyte suodatetaan halkaisijaltaan 47 millimetrisen mebraanisuodatinpaperin läpi. Ennen suodatusta itse suodatin punnitaan hyvin herkällä vaa'alla, josta luku siirtyy kätevästi suoraan tietokoneen excel-taulukkoon.

Suodatin punnitaan ennen suodatusta

Tieto siirtyy vaa'alta Exceliin.

Suodatusta varten sulatettua vesinäytettä ravistetaan voimakkaasti ja sitä kaadetaan korkeaan mittalasiin aina vähän, esimerkiksi 250 ml kerrallaan. Mittalasiin kaadettu näyte tulee samalla hetkellä kaataa suodattimeen, jotta kiintoaine ei ehdi painumaan astian pohjalle. Toki mittalasiin ja itse suodattimen seinämille jäi kiintoainetta, mutta se oli vain hyväksyttävä tosiasia.

Mittapulloonkin jäi kiintoainetta.

Itse suodatus tapahtuu alipaineen avulla, joka imee pois ilmaa vesiastiasta ja imee samalla suodattimen yläpuolelle kaadettua näytettä. Paikoin suodattaminen saattoi viedä yhden näytteen kohdalla 10 minuuttiakin, kun suodatin meni tukkoon nopeasti ja vettä suodattui hyvin hitaasti. Laborantin kanssa sovittiin, että suurimmat hiekat ja kivet näytteestä jätän kokonaan ulkopuolelle, joten olen vain merkinnyt niiden olemassaolon kyseisten näytteiden kohdalle.

Pasilan näytteen suuri hiekkamäärä

Suodatinlaitteisto

Suodatuksen myötä valkoinen suodatin jopa hautautui kiintoaineeseen

Kun kaikki vesi oli suodattunut alapuolisen astiaan, kytkettiin alipaine pois päältä, irrotettiin sen letku ja otettiin suodatin talteen. Suodatin taiteltiin ja asetettiin lasiastiaan, koska ilman taittamista se kuivuisi lasiin kiinni. Paikoin suodattimessa oli niin paljon ainesta, ettei sitä meinannut saada taitettua!

Myös astiaan suodattuneesta vedestä otettiin dekkalasiin talteen 100 ml, ja nämä molemmat laitettiin lämpökaappiin 105 'C kunnes a) paperisuodatin oli täysin kuiva ja b) kunnes dekkasta oli haihtunut kaikki vesi.

Lämpökaappi

Lämpökaappi

Dekkojen kuivumista oli hauska seurata, sillä sen lasipintaan piirtyi kiintoaineesta rajoja, vaikka näyte periaatteessa oli jo suodatettu puhtaaksi - veteen jää kuitenkin kaikkein pienimpiä partikkelikokoja, joiden määrä selviää haihduttamalla näytteestä vesi pois.

Kuivuva näyte piirsi dekkan kylkeen raitoja

Kuivuneet näytteet seuraavan päivänä

Suodatin kuivui noin puolessatunnissa, dekkat jätin lämpökaappiin yöksi. Seuraavana päivänä kuumat dekkat ja suodatinpaperit otettiin lämpökaapista jäähtymään eksikaattoriin. Se on paksu lasia oleva astia, jonka pohjalla on kosteutta imeviä kivennäköisiä kappaleita. Eksikaattorin kansi on tiivis ja hankala avata, mutta näin kosteus pidetään pois näytteistä.

Eksikaattori

 Kun dekkat ja suodattimet on jäähtyneet huoneenlämpöisiksi voidaan ne punnita uudelleen. Tämän jälkee dekkat laitetaan likoamaan pesua varten ja suodattimet siirretään upokkaisiin jotka nekin punnitaan ennen käyttöä (ja suodatinta).

Kuivan suodattimen punnitseminen

Upokkaan punnitseminen

Pasilan maidonvalkoisten vesien suodatin kuivana

Upokkaissa näytteet siirretään uuniin, missä niille tehdään vielä kuivapoltto, jonka jälkeen suodattimet punnitaan vielä viimeisen kerran. Uunissa lämpötila on yli 500 'C ja näytteet ovat siellä ainakin 2 tuntia.

Uuni ja upokkaat. Jos upokkaat laittaisi valmiiksi kuumaan uuniin ne palaisivat heti.

ps. Viime kerran näytteenhakureissun jälkeen siirtäessäni vettä kanisterista näytepulloihin löysin vesistä tällaista elämää!

Lisää vahinkoja

Tämän aamun uutisissa oli jälleen yksi vahinko, minkä vaikutukset ulottuvat lähivesistöön ainakin seuraavan sateen yhteydessä. Lisäksi voisin kuvitella, että maan pesuvesiä ei kerätä talteen, vaan ne huuhdellaan sadevesiviemäriin ja siitä vesistöön. Harhaluulo hulevesien johtamisesta Viikinmäelle elää edelleen vahvana.

Menen tänään illalla koulun laboratorioon sulattelemaan ja kiintoainesuodattamaan lisää näytteitä. Taas olisi kaiken kiireen keskellä kova into jatkaa analyyseja ja päästä eteenpäin. Valitettavasti uusi työ on syönyt aimo lohkon ajastani mutta halu jatkaa gradutytä on kova ja sinnikkäästi pyrin siunaamaan sille enemmän aikaa.

Kaupunkivesien arkisia haasteita

Uutisia lukiessa huomaa, miten vähälle huomiolle kaupunkivesien tila saatetaan jättää. Esimerkkinä on oheinen uutinen viikonlopulta, missä ympäristöön pääsi vuodon takia tuhat litraa diesel-öljyä. Öljy imeytyy nopeasti maaperää ja etenee vesistöön, mitä aiheuttaa vakavia seurauksia eliöstölle ja ympäristölle muutenkin. Miten yleisiä tällaiset vahingot ovatkaan?

 

Ps. Huomenna on taas aika näytteenhaulle, en raaski lopettaa näytteenhakua vaikka jan puolesta pitäisikin! Voiko hulevesiin jäädä riippuvaiseksi?

Hitaasti ... mutta silti edeten

Tämän maanantain piti olla motivaatiomaanantai, koska tarkoitus oli tulla laboratorioon heti aamusta ja ehtiä suodattamaan niin paljon näytteitä kiintoaineanalyysissa kuin vain ajan raameissa oli mahdollista. Käytännön ongelmat (ja ehkä myös maanantain kirous) löi kuitenkin kapulaa rattaisiin jo ennen yhdeksää. Avaimeni kampukselle ja sen tiloihin oli vanhentunut, joten kävin uusimassa sen. Seuraavaksi, päästyäni jo labraan, sain selville, ettei viime viikolla omia suodatuksiaan tehnyt opiskelija ollut vielä valmis näytteidensä kanssa, joten pääsin aamusta kokeilemaan käytäntöä neljän näytteen kanssa, jonka jälkeen astiat loppuivat kesken eikä labrassa olisi ollut tilaakaan suodatuksille.

Kiintoaineanalyysi jatkunee siis toivottavast keskiviikkona iltapäivällä, ja toivottavasti paremmalla menestyksellä! Huomasitteko muuten Vantaanjoki-artikkelin sunnuntain Hesarissa?

Viimeisiä näytteenhakuja

Kävin maanantai-iltana hakemassa näytteet hyvin sateisessa säässä. Kaikilla asemilla laitteet kuitenkin toimivat moitteettomasti eikä mitään huomautettavaa ole. Pasilassa sateesta huolimatta virtaama näytti taas nollaa (samoin Veräjämäessä, missä se on ymmärrettävää), Pihlajamäessä taas virtaama oli yli 30 l/s!

Graduohjaajani kertoi käyneensä itse laittamassa sähköt takaisin Pihlajamäen laatikolle pari viikkoa sitten, ja nauroin ku kuulin tästä, itse olin tuolloin kiitellyt paikallista nuorisotaloa heidän avustaa sähköjen kanssa.

Ensi viikolla oli tarkoitus alkaa analysoimaan näytteestä kiintoainetta. Hommaa riittää, kun näytteitä on kuitenkin toistasataa ja suodattaminen vie aikaa (eikä laitteita ole kovin montaa, jotta rinnakkaistyöskentely onnistuisi). Tulokset ovat kyllä tervetulleita, sillä hankkeeseen liittyen pidetään loppuseminaari 29.11, missä olen itsekin puhujana!

Alun perin tarkoitus oli rauhoittaa tämä syksy yksin gradunteolle ja labroille, mutta yllättäen oma innostus suorittaa kursseja Otaniemessä insinööripuolella toi muutoksia aikatauluihin, jotka lopullisesti sotki uusi, yllättäen tullut työtarjous josta ei vain voinut kieltäytyä. Nyt teenkin kellon ympäri töitä tai koulua, mutta en silti suostuisi luopumaan mistään - tunnen olevani onnekas.

Hulevesihuolto & viranomaiset

Kerroin edellisessä kirjoituksessa, miten olin juuri laatimassa TKK:lle seminaarityötä viranomaisten asenteista hulevesihuoltoon. Itse tajusin tekstin laatimisen ja taustatyön myötä koko hulevesikentän haasteellisuuden, joten laitan tekstini tännekin esille. Itse näen ongelmana lähinnä sen, miten viranomaiset joutuvat tasapainottelemaan talouden, ympäristönäkökulmien ja arvomaailman välillä. Voidaanko hulevesiin sijoittaa, jos talousveden valmistuksessakin olisi kehitettävää?

Hengissä ollaan vaikkakin hiljaa!

Viimeisen blogikirjoituksen jälkeen on tapahtunut taas vauhdilla. Pihlajamäellä alkanut sähkökatko kestikin odotettua pidempään, johtuen sähkömiehen tavoittamisen haasteista sekä ongelman selvittämisestä. Maanantaina26.9 sähköt kuitenkin saatiin takaisin.

Hain näytteet kaikista kolmesta pisteestä maanantaina 26.9. Pihlajamäestä ei ollut kahden viikon näytettä sähhkökatkon takia, joten keräsin mukaani maanantai-iltaa klo 21 kuvastavat näytteet.

Lisäksi olen ihmetelly Pasilan ja Pihlajmäen virtaamien lukuisia nolla-arvoja, joten kävin taas Pasilan putkessa maanantaina - löytämättä anturin päältä mitään hiekkaa. Nyt en osaa sanoa, mistä nollat johtuvat, kun vettä putkessa kuitenkin virtaa. Maanantain kruunasi havainto, että upouusista kumisaappaista toinen vuotaa, ja että Pasilan putkesta löytyi vesien tuomana myös huumeruiskuja.

Pihlajamäen putkeen en pääse yksin, sillä se on täysin maan alla. Uskoisin kuitenkin, että sielläkin putkeen asennettu muovilippa on aikojen saatossa kerännyt taakseen hiekkaa ja muuta kiintoainesta mikä nyt verhoaa virtaama-anturia.

Gradu lepää edelleen ja odottaa kirjoittajaansa. Tällä hetkellä kirjoitan TKK:lle seminaarityötä siitä, miten eri viranomaiset suhtautuvat hulevesihuoltoon ja sen kehittämiseen.

Sähkökatko x2

Viimeisen pari viikon ajan uusi työni on pitänyt minut vähintäänkin kiireisenä, joten viimeisten ic-analyysien jälkeen en ole ehtinyt edes käydä siivoamassa näytteitä pois laitteesta!

Viime viikon perjantaina saatiin Veräjämäelle vihdoin sähköt takaisin ja uusi sameus/johtokykymonitori käyttöön.

Kävin äsken hakemassa vesinäytteet maanantaiperinteen mukaisesti, ja huomasin epäonnekseni Pihlajamäellä vallitsevan sähkökatkon. Katko on netin mukaan alkanut lauantai-iltana klo 22:22, ja kun tähän summaa vielä nuorisotalon syrjäisen takapihan, heräsi epäilyt samanlaisesta ilkivallasta kuin viime kesänä. Kävin Pihlajamäellä tarkistamassa, ja ilmeisesti nuorisopuiston sähkötauluun oli jälleen murtauduttu. Laitoin tästä viestiä nuorisotalon henkilökunnalle ja toivon, että ongelma saadaan pian korjattua.

Pihlajamäen vesi oli pitkästä aikaa tumman kellertävää ja se sisälsi paljon hiekkaa. ICP-MS -näyte otettiin sähkökatkon takia suoraan uoman suulta, muualla näytteenhaku sujui ongelmitta. Olen todella tyytyväinen käytännön töiden hoitumisesta!

Tämä syksy on osoittautunut viime vuoden vastaavaa aikaa paljon sateisemmaksi, mistä en voi kuin nauttia.

Elokuun viimeiset näytteet

Tämän viikon näytteenhakukerta osui tiistaille 30.8. Illalla satoi vuolaasti eikä laatikoiden lukkojen avaamisesta meinannut sateessa tulla mitään. Näytteet kuitenkin saatiin hoidettua.

Tiistain sateiden myötä virtaama oli nopeasti satoja litroja sekunnissa!

Veräjämäki lepää edelleen ilman sähköjä, vikaa selvitellään. Tästä johtuen Veräjämäen näytteet noudettiin näytteenottovarren kanssa suoraan viemäristä, jolloin näytteet kuvastavat vain näytteenottohetkeä eli runsaiden sateiden aikaa. Samalla kuitenkin huomasin, että näytelaatikon kanisteriinkin oli kerääntynyt vettä, miten tämä voi olla mahdollista. Kaivonkantta sulkiessani onnistuin jättämään kaksi sormea kannen alle, jonka takia vasen käsi on nyt osin paketissa. Toivon säästyneeni murtumilta.

Vesinäytteitä on analysoitu laboratorion IC-laitteella nyt tämä viikko. Neljännen kerran jälkeen ajot näyttävät onnistuneen, hermoni eivät olisi ehkä jaksaneet enempää vastoinkäymisiä laitteen kanssa. Loppu hyvin kaikki hyvin, nyt voi noutaa ravinnetuloksia ajetuista vesistä. Olen iloinen, että työt vihdoin etenevät.

Ensi viikon alku menee uuden työpaikan parissa, joten toivon että pääsen labraan suorittamaan lisää ajoja taas loppuviikosta. Siihen asti nautitaan sateista ja ihmetellään kaupunkiin kertyneitä valtavia lammikoita! Viisaita olivat he, jotka aikoinaan varoittivat siitä, etteivät kaupungin sadevesiviemärit ole mitoitettu nykypäivän kaupunkisateille.

Pasilan putken huolto

Viime aikojen voimakkaiden sateiden myötä Pasilan putken pohjalle oli kasautunut kilokaupalla hiekkaa, mikä onnistui jo peittämään anturit. Koska virtaama-anturi ei kyennyt havaitsemaan putkessa virtaamaa (levätessää hiekkakuorman uumenissa), ei näytteenotinkaan ymmärtänyt ottaa vesinäytteitä (joka sekin kyllä lepäsi hiekan alla). Toisin sanoin esimerkiksi maanantain hrujat sateet jäivät kokonaan saamatta purkkiin!

Putken siivoamisen myötä virtaamaa kyettiin jälleen mittaamaan.

Sama tilanne kävi Veräjämäellä, missä asemalla ei vieläkään ole sähköjä. Uuteen monirotiin kuitenkin löydettiin rahoitus ja se saadaan käyttöön toivottavasti ensi viikolla.

Sameusarvot katosivat siivouksen jälkeen. Ennen siivousta arvot olivat yli tuhannen luokkaa!

Pasilan putken siivouksen yhteydessä sameusarvot eivät enää siirry nettiin, joten täytyy katsoa, onko ongelma anturissa vai modeemissa. Koko ajan jotain säädettävää.

Elokuun roimat sateet

Helsinkiä siunattiin eilen runsailla iltasateilla, esimerkiksi Kaisaniemessä oli hetkessä mitattu sataneen lähes 40 mm! Kulosaaressa salama aiheutti tulipalon Kiinan suurlähetystöön. Ohessa muutama uutisointi sateista, uutiset saa kaksi kertaa klikkaamalla suuremmiksi.

Aloitin syksyn myötä jälleen labratyöt, tarkoitus on taas päästä vauhtiin analyysien kanssa, jotta pakastimista vapautuisi tilaa muidenkin tutkijoiden näytteille. Laitoksen laitteisto päätti tosin temppuilla juuri tänään ja keskeytyipä pipentointini myös palohälytykseen, mutta ajan kanssa työ varmasti etenee.

Kaupunkivesien vaikea arki

Tämän päivän uutisoinnissa on esiintynyt uutisia, joihin itse yhdistän automaattisesti huolen kaupunkivesien tilasta. Alla olevat uutiset saa suuremmiksi niitä klikkaamalla.