Gradu on todella iso-G

Huh huh sanon. On kulunut yli kaksi vuotta siitä kun kävin ohjaajani kanssa ensimmäistä kertaa tutustumassa valuma-alueisiini. Ensikosketus näytepisteisiin tapahtui tuolloin, vappuaattona 2010. 1.7.2010 hain ensimmäiset näytteet. Siitä syyskuun puoliväliin näytteet olivat kertaluonteisia, kunnes syyskuussa 2010 saatiin vihdoin laitteisto asennettua ja käyttöön. Laitteistokaan ei kuitenkaan tuonut autuutta, sillä sen toimintaan liittyi usein jotain häiriötä tai ulkoista ilkivaltaa. 

Nyt kun olen analysoinut valtavaa puolentoista vuoden aineistoani, olen haastavan tehtävän äärellä. Miten mallintaa tiedon aukot datassa? Käytännössä tarvitsen edes arviot virtaamista ja sameus- & johtokykyarvoista koko ajanaksolta, jotta voin laskea kuormituksia eri valuma-alueilta. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Varsinkin pidemmän ajan katkot, jotka johtuvat esim. laitevioista tai sähkökatkoista ovat haastavia. Olen yrittänyt peilata näitä katkoja toisen vuoden vastaavan ajanjakson dataan sekä ajanjakson lämpötila- ja sadedataan. Saa nähdä miten käy.

Voi GIS minkä teit

Huh kun päivät menee vauhdilla! Kävin aamulla töissä tekemässä akuuteimmat hommat pois alta ja siirryin siitä koululle datan kimppuun. Dataa käsitellessä nousee jatkuvasti esiin kysymyksiä siitä, miten suhtautua ja miten toimia eri tilanteissa. Onko jokin satunnainen tähtitieteellinen arvo vain laitteiston moka vai voidaanko sen todella odottaa tapahtuneen?

Nyt illan olen käyttänyt valuma-aluekarttojen piirtämiseen. Käytän työssä Paituli-paikkatietopalvelusta ilmaiseksi ladattavia paikkatietoaineistoja, joisssa projektiot ja koordinaatistot vaihtelevat. Käytännössä tämän tarkoittaa sitä, että jos olen piirtänyt valuma-alueen esimerkiksi peruskarttalehden päälle, sen sijainti esimerkiksi maankäyttökartassa on valovuosien päässä. Tämä johtuu eri koordinaatistoista aineistojen välillä, jolloin aineistoille on määritettävä yhtenäiset koordinaatistot työn onnistumisen takia.

GIS on kuin silkkipapereilla leikkisi. Samaan karttaikkunaan voidaan kasata päällekkäin monenlaisia tasoja, joista yhdellä on esimerkiksi valuma-alueen purkupiste (eli näytelaatikkoni sijainnit), toisella hulevesiviemärit, kolmannella valuma-alueen raja ja neljännellä peruskarttalehti. Kun nämä eri tasot asetetaan päällekkäin voidaan laatia valmis kartta. Jokainen taso on kuin silkkipaperi, se sisältää jotain mutta silti sen läpi pystyy näkemään muutkin tasot. Geoinformatiikka on äärettömän mielenkiintoinen ja kätevä työkalu, jolla voidaan luoda visuaalisia esityksiä helposti - kunhan aineistoa on saatavilla.

Datan pureskelua

Moi! Tänään olen pyhittänyt päivän analyysien tulosten eli raakadatan kokoamiseen. Tarkoitus on saada kaikki data nyt pakettiin, koska vietän huomisen Lahdessa tulosten analysointiin perehtyen. Huippua, että saan ulkopuolista apua ja että joku jaksaa perehdyttää tilastollisiin analyyseihin! Viikonloppu menee taas töissä mutta ensi viikolla olisi tarkoitus päästä tulosten kanssa mahdollisimman pitkälle. Toivottavasti saan viimeiset metallianalyysitkin tehtyä ensi viikon aikana. Juhannus tulee vastaan kovalla vauhdilla! Eilen naureskelin että loma-juhannukseen on "vielä" kaksi viikkoa ja gradunjättöjuhannukseen "enää" kaksi viikkoa. 

Raakadataa metallianalyyseista

Kirjallisuuspuolen kappaleet alkavat olla kunnossa, tosin koko ajan on puuttumista rakenteeseen, lähteisiin, käytettäviin kuviin etc etc. Kyllä se tästä. 18.6 alkaa kesäloma töistä ja sitten on tarkoitus rutistaa homma kasaan. 

Hain näytteet maanantaina 4.6, mutta tänään on vuorossa käynti näyteasemilla huoltopuuhissa. Veräjämäeltä on tarkoitus irrottaa putkesta yksi antureista huollettavaksi ja Pasilan putki täytyy taas siivota kaikesta hiekasta ja roskasta. Taidan siivota noita viemäreitä nykyään enemmän kuin kotona.

Näytteenhaku 4.6

Kävin tänään hakemassa tämän viikon näytteet. Viime viikko hurahti työmatkalla enkä päässyt labraan lainkaan. Eipä sillä olisi niin väliä ollutkaan, koska ICP-MS-laite on edelleen epäkunnossa parin viikon takaisen epäonnistuneen näytejonon tiimoilta. Viimekertaisesta 21.5 näytteenhausta ei metallinäytteitä eikä Veräjämäen näytettä ollenkaan. Olivat kadonneet kylmävarastosta jonnekin.

Tässä odotellaan edelleen koska näytteeni saadaan analysoitua, ainakin nyt on aikaa kirjoittaa teoriaosuutta. Joka on muuten aivan liian pitkä vastatakseen tarkoitustaan, mutta toisaalta sen kirjoittamisen ja artikkelien lukemisen myötä olen oppinut teemoista paljon. Varsinkin veden kemiallisen laadun teoriaan paneutumisesta on varmasti hyötyä tulosten tarkastelun yhteydessä.