Gradun ensipalaute

Juuri kun olen pari päivää puhkunut intoa ja vauhtia, tänään väsyttää. Koko päivä on mennyt ajattelemiseen, laskemiseen ja piirtämiseen ja pään käyttämiseen. Viimeistelin posterini aamulla ja vein sen painatettavaksi. Laitan posterin tänne esille jahka Maantieteen päivät ovat ohi. 

Sain vetovastuun tutkimusryhmämme seuraavan palaverin järjestämiseksi. Yritin päästä helpolla, joten loin Doodleen kalenterin josta osallistujat voivat valita kolmesta ajankohdasta itsenäisyyspäiväviikolta. Pitää vielä suunnitella itse palaveri jahka sen ajankohta vahvistuu. 

Posterin jälkeen työkaverini muistutti, että Maantieteen päivien yhteydessä järjestettävälle intensiivikurssille (johon molemmat on osallistumassa) pitää laatia sekä 45 min seminaariesitys että 300-sanainen abstrakti siitä. Hupsista. Toisaalta omasta tutkimusalastani voin puhua vaikka vuoden (ja niin olen kyllä tehnytkin!) eikä 300 sanaa samasta teemasta ole paljoa. Päätin siirtää nämä työt maanantaille. 

Meillä oli graduohjaajani kanssa tänään palaveri. Sain tiukkaa palautetta joka tuli tarpeeseen. Tekstiä läpi käydessämme huomasin välillä posket punaisina, mitä väsymys, kiire ja sokeus omalle tekstille ovat saaneet aikaan! Tekstissä oli usein toistoa eivätkä peräkkäiset kappaleet välttämättä liittyneet toisiinsa millään tavalla. Paikoin olin sekottanut pitoisuudet (mg/l) ja kuormitukset (kg) etc. Tämä ja huominen menee täysin korjauksiin puuttumiseen. 

Viikonloppuna on koko kuukauden ainoa viikonlopputyövuoro, täytyy mainita että hieman osuu huonoon saumaan. Ensi viikolla olisi tilastotieteen tentti (johon en yllä mainitun intensiivikurssin myötä kykene osallistumaan. Note-to-self: ilmoittaudu uusintaan), mutta kurssin loppuharjoitukset tulee palauttaa maanantaina. Nekin pitää saada tehtyä. Toivottavasti huomenna iskee väsymyksen sijaan ilta-inspiraatio.. 

Ennustettu saderintama näyttääkin väistyvän eikä perjantaiksi povattuja supersateita mahdollisesti tulekaan. Tästäkin huolimatta voin toivottaa sateista päivänjatkoa.

Ainakaan ei ole näytteistä pula!

Kävin äsken toimittamassa Pihlajamäen laatikolle uuden muoviputken näytteenottimen ja näyteastian välille.

Usvainen Pihlajamäki

 Näyteastiat on mitoitettu siten, että niihin pitäisi mahtua parin viikon kokoomanäyte. Kävin laatikolla viimeksi maanantaina ja kahdessa päivässä astia oli ehtinyt täyttyä! Tänä syksynä taidankin juosta laatikolla ahkeraan..

En pääse etanoista (kotiloista) ikinä eroon!

Posterin piirtelyä

Tänään on ollut vähintäänkin puuhakas päivä! Pienestä flunssasta huolimatta tehoja on riittänyt, osin kiitos siitä a) kahville b) sitruuna-Finrexinille c) veljeltä saadulle uudelle termosmukille. 

Hain aamulla näytteet ja huomasin olevani suorastaan iloinen saadessani jälleen aloittaa näytteenhakurutiinit. Katsotaan kauanko tätä iloa kestää, mutta ainakin toistaiseksi nautin tästä. Toisaalta asiaan voi osaltaan vaikuttaa sekin, että sain auton eilen huollosta neljän viikon yksinäisyyden jälkeen. Yhteinen taipaleemme jatkuu ja olemme molemmat onnellisia ja ehjiä. 

Ensi viikolla Helsingin yliopistolla järjestetään Maantieteen päivät, joiden ideana on koota yhteen Suomen ja muidenkin maiden maantieteilijöitä ja jakaa tutkimuksen ja uusien tutkimuskysymysten kenttää. Maantiede on tieteenalana vähintäänki laaja, eikä kaksi maantieteilijää  välttämättä ymmärrä toistensa työstä tuon taivaallista. Esimerkiksi HY:llä väitöskirjaa tehdään mm. näistä tutkimussuuntauksista: kaupunkitutkimus, asuminen, kasvillisuuden ja maanpeitteen kaukokartoitus, rakennemuutos, teollisuus, kauppa ja investoinnit, korkeiden leveysasteiden ekosysteemi, poliittinen maantiede, matkailumaantiede, maisematutkimus, kartografia,  tietoyhteiskunta, innovaatiot, merenkulkuala,saavutettavuus ja tietysti oma erikoisalani, eli maankäyttö ja kaupunkihydrologia. Aiheita on siis monia ja itse ainakin koen sen maantieteen vahvuutena.

Pieni näkymä vielä repaleisen posterin työstämisestä.

  Olen rakentanut Maantieteen päiville posteria, sillä tapahtuman yhteydessä järjestetään posterisessio, missä 14 tutkijaa esittelee omaa tutkimustyötään ja tuloksiaan ajankohtaisesti. Posterin rakentaminen oman tutkimuksen pohjalta on haasteellista. Vaikka itselleni on päivänselvää, mitkä asiat nostan posterissa keskiöön ja mitkä ovat tärkeitä, on työn rajaaminen ja posterin pitäminen visuaalisesti selkeänä haasteellista. Vähän tekstiä, paljon kuvia, ja vielä pitäisi olla puoleensavetävä. Lisäksi olen törmännyt englanninkielisen sanaston haasteisiin. Äh, mikä olikaan tämä ja tämä käsite englanniksi? Vuoden ajan alan englanninkielistä kirjallisuutta kahlanneena ihmettelen, miten nopeasti tällaisia termejä unohtaakaan. Aika siis palata kirjallisuuden pariin.

"Sade ei hellitä - Suomi tulvii jo"

Mediassa on herätty syksyn runsaisiin sateisiin viime päivien aikana rivakalla. Vaikka tosiasiassa syksy on Suomessa sateisinta vuodenaikaa, yllättää sen infran, kuten tiet ja muut liikennealueet vuosittain. Tai ainakin niistä saadaan tehtyä uutisia. 

Myös Fingerpori on mukana median ajankohtaisessa agendassa.

Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun...

Kuukauden vaihtuessa lokakuuksi Ilmatieteenlaitos kokosi yhteen dataa menneestä syyskuusta. Ja kuten jokainen kotoaan poistunut on huomannut, sateita riitti. Riitti itse asiassa siinä määrin, että Helsingin Kaisaniemessä mitattiin sateisin kuukausi 150 vuoteen. 160 mm sadetta 30 päivässä on hurja määrä suhteessa siihen, että ollaan Suomessa. Kuukausi oli myös lämmin, ainakin etelässä ja rannikolla. Tosin vuoden 2011 syyskuu oli keskimäärin yli yhden asteen lämpimämpi kuin tänä vuonna.  Lapissa sen sijaan satoi jo ensimmäinen ehjä lumipeite syyskuussa.

Suomessa syyskuu on kesäkuukausista toiseksi sateisin ja sateen mahdollisuus on koko ajan suuri. Sadetapahtumat sen sijaan ovat intensiteetiltään heikkoja, eikä yhdessä tapahtumassa yleensä sada paljoa vettä. Sen sijaan vuorokautinen sadesumma voi olla suuri. 

Suomessa pohditaan paljon ilmastonmuutoksen vaikutusta sateisiimme. Skenaarioiden pohjaksi laadittuun selontekoon voit tutustua tästä linkistä. Raportissa on esitetty myös laskennallisia ennusteita tulevista kuukausikohtaisista sademääristä, jotka on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva on suoraan raportista. 

Kuvasta nähdään, miten ennustettu ilmastonmuutos kasvattaisi sademääriämme yli kymmenellä millimetrillä kuukaudessa. Määrä voi kuulostaa pieneltä, mutta on merkittävä, jo maataloudenkin kannalta. Kaupunkitulvista puhumattakaan. Kun Suomessa vuosittainen sadanta on noin 600mm, toisi ennustettu malli siihen 120 mm lisää.