Öljyä ojaan

Tämän päivän Helsingin sanomien kaupunkiuutisissa oli jälleen kaupunkivesiuutinen, tulee taas Lokapoikien tapaus mieleen.

Lisää kaaviota

Piirsin äsken myös tällaisen kaavion, jonka avulla pyrin miettimään sitä, mikä kaikki valuma-alueella voisi vaikuttaa huleveden laatuun ja määrään. Kaavio on taatusti puutteellinen, mutta toivon voivani edelleenkehittää sitä kirjallisuuden avulla ja lopulta käyttää sitä gradussani.




Tänään on jotenkin todella huono päivä kirjoittamiselle, siksi yritän päästä jyvälle teemasta hahmottamalla sitä tällaisin kaavioin.Eilen muuten satoi runsaasti ja Pihlajamäen huleputken suulla kävi vuolas virta - kuvia siitä myöhemmin.

Hulevesistrategiat

Nykypäivän trendinä on laatia kaupungille tai kunnalle hulevesistrategia. Itse olen tutustunut nyt Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Hämeenlinnan asekä Tukholman strategioihin. Pääpiirteet niillä on samat: tavoitteena on vähentää huleveden määrää ja saada käsiteltyä ja viivytettyä hulevedet jo niiden syntysijoilla. Lisäksi tavoite on vaikuttaa maankäyttöön kaavoituksen kautta siten, että hulevesiä kyetään viivyttämään, suodattamaan ja haihduttamaan mahdollisimman paljon jo valuma-alueella.

Itseäni ihmetyttää kuitenkin Vantaan hulevesiohjelman sivulla 22 esitetty näkemys:

"Tehokkaalla katujen ja paikoitusalueiden kunnossapidolla voidaan parantaa hulevesien laatua.
Puhtaanapidolla saadaan pinnoilta poistetuksi liikenteen aiheuttamaa likaa ja saasteita
ennen kuin ne huuhtoutuvat sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin."

Eikö tämä ole ristiriidassa hulevesien tilan parantamisen suhteen? Jos katuja pestään jatkossa aktiivisesti, eikö nämäkin vedet kuitenkin johdeta hulevesiputkistoon ja vastaanottavaan vesistöön? On totta, että kun katuja pestään sadetapahtumien ulkopuolella, voidaan pienentää ensihuuhtouman yhteydessä tapahtuvaa kuormitusta, mutta pitkällä aikajaksolla uomaan päätyy kuitenkin sama määrä haitta-aineita. Lisäksi Vantaalla visioidaan talven lumen hajautetusta varastoinnista, jonka ainakin Helsingissä koen hyvin vaikeaksi asiaksi toteuttaa. Ehkäpä Vantaalla on enemmän tilaa mihin kerätä lunta talviaikaan?

Talven lumien kohdalla koen ihanteellisimmaksi tilanteeksi lumien tilan tarkistamisen. Puhtaimamt lumet voidaan toki jatkossakin koota lumen vastaanottopaikoille, mutta kaikkein epäpuhtain, tiiviin kaupunkialueen lumi kuuluisi mielestäni jatkossa kerätä paikkaan, missä sen sulamisvedet voidaan käsitellä ennen ympäristöön laskemista. Esimerkiksi Sompasaaressa viime talvena toimineen tilan voisi jatkossa rajata vastaanottamaan vain kaikkein epäpuhtaimmat lumikuormat ja näin osaltaan edistää kaupungin virtavesien tilaa. Ehdotukseni on kuitenkin ollut liian monimutkainen toteuttamiseen, sillä talven lumikuormasirkus on kovan ruuhkan aikaa eikä kuljettajilla välttämättä riitä tuolloin mielenkiintoa valita tai lajitella lumikuormiaan. Toivon kuitenkin asian tiimoilta jonkinlaista heräämistä kaupunkilumien hälyyttävään tilaan.

Vantaan hulevesiohjelma
Helsingin hulevesistrategia
Hämeenlinnan hulevesistrategia
Turun kaupungin hulevesiohjelma
Tukholman hulevesiohjelma

Kokonaisuuksien hallitseminen

Istun kirjastossa ja yritän saada kahlattua läpi kirjallisuutta gradua varten. Olen viime aikoina miettinyt paljon graduni otsikkoa ja sen rakennetta. Tutkimuksen tavoitehan on tutkia sitä, miten ilmastonmuutos ja kaupunkialueen maankäyttö yhdessä vaikuttavat kaupunkivesien laatuun.

Aihetta pohtiessani innostuin äsken laatimaan teemoista kaavion. Vaikka itse koen tällaisten kaavioiden opiskelun rankaksi, on niiden laatiminen todella hieno oppimisprosessi. Varsinkin syy-seuraussuhteiden hahmottaminen ja kytkösten ymmärtäminen ovat tärkeitä. Tässäkin kaaviossa oli vaarana tulla viiva laatikosta laatikkoon, mutta pyrin välttämään hämähäkinseittikaaviota. Tämän teeman kohdalla kun kaikki tuntuu vaikuttavan kaikkeen. Toivottavasti tuokin kaavio ehtii tässä vielä hioutua.. Klikkaamalla kuvaa saa sen jälleen suuremmaksi.

 ps. Pihlajamäen laatikko korjattiin keskiviikkona, toivottavasti laatikko on sen jälkeen saanut nauttia rauhasta.

Pasilan vedet mediassa

Huomasin tänään, että Itä-Pasilan vedet olivat herättäneet huolta satunnaisessa ohikulkijassa, joka oli päättänyt lähettää asiasta kuvan uutisiin. Hienoa huomata, että ympäristön tila huolettaa myös kaupunkilaisia! Kuvan saa isommaksi klikkaamalla.

Kävin eilen hakemassa vesinäytteet, ja ikäväkseni huomasin, että Pihlajamäen laatikkoon oli murtauduttu. Silmämääräisesti laatikon sisällä oli kaikki tallella ja kunnossa, nyt täytyy vaan pikaisesti päästä korjaamaan lukot ja laatikko kuntoon.

YK:n maailman vesipäivä

YK nosti vuosituhannen alussa vesiteeman vuosikymmenen puheenaiheeksi ja näyttää jatkavan teeman parissa vahvasti. Vuosittain pidettävä maailman vesipäivä fokusoi vuosittain veden eri teemoihin, ja tänä vuonna teemapäivä keskittyi veden laatuun ja kaupungistumiseen - juuri siihen mihin minäkin!

Oheisen linkin avulla pääsee vierailemaan YK:n maailman vesipäivän sivuilla. Itse teemapäivä on 22.3, eli päivä eli oman syntymäpäiväni aattona. Sivustolta löytyy teemaan liittyen paljon tietoa - tiesitkö esimerkiksi, että nyt, ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa enemmistö väestöstä asuu jo kaupungeissa? Helsinki on yksi maailman parhaista kaupungeista mitä tulee infrastruktuuriin - meillä kaikki teollisuuden ja asutuksen vedet käsitellään, ja ne saadaan puhdistettua 99 prosenttisesti. Lisäksi käytämme hyvin puhdistettua vettä rajattomasti, sitä käytetään jopa vessan vetämiseen! Samanlaista luksusta ei ole kaikissa kaupungeissa. Meidän päivämme ei kulu vedenhakumatkoihin emmekä me saa vedestämme loisia tai tauteja. Meidän ei tarvitse keittää vettämme ja hana tarjoaa juuri oikean lämpöistä vettä.

Valtaosa nykypäivän kaupunkilaisista asuu kehittyvissä maissa ja niiden megalopoleissa. Kehittyvien maiden kaupunkeja leimaa hallitsematon kasvu mikä maantieteellisesti tapahtuu varsinkin slummien takia. Repeämällä kasvava kaupunki ei kykene vastaamaan kasvavaan väestöönsä, jolloin kaikki sen asukkaat kärsivät - pulaa riittää työpaikoista, asunnoista, ruoasta ja vedestä. Syntyy ryöstökulttuuria, korruptiota, ihmiskauppaa ja tauteja.

Tämän takia YK on huolestunut vesiteeman puitteissa kaupungistumisesta. On jokaisen ihmisen perusoikeus saada ruokaa ja puhdasta vettä juodakseen. Kasvava kaupunki syö ympäriltään viljelysmaata, jolloin entistä niukemmilla maatiloilla pyritään tuottamaan tehokkaammin ja tehokkaammin - tämän taas kuluttaa vesivaroja ja vie resursseja pois kaupunkilaisilta. Tekstini on sekavaa, mutta toivon tämän kuvastavan hyvin sitä, millaisia syy-seuraussuhteita ympäristöongelmat luovat ihmisten keskuudessa, varsinkin tiheän asutuksen kehittyvissä kaupungeissa.

Sen lisäksi, että me varakkaana pohjoisena tukisimme näitä entisen kolmannen maailman alueita vesilähetyksin, olisi meidän tärkeää jakaa heidän kanssaan kehittämäämme tietotaitoa. Sen sijaan, että kehittyvien maiden ihmisten odotetaan oppivan kantapään kautta ja keksivän pyörän itse, voimme me pelastaa heidät monilta epäonnistumisilta ja jakaa heille teknologiaamme ja osaamistamme. Yksi esimerkki tällaisesta tuesta ovat kaivohankkeet. Osa valtioiden kehitysavusta toteutetaankin usein siten, että budjetilla kyetään samalla tukemaan kotimaista osaamista - esimerkiksi suomaisin kuivavessoin ja vesipuhdistimin. Tosiasia on kuitenkin se, että köyhään maahan on turha viedä traktoria, jos heillä ei ole siihen polttoainetta eikä varaosia.  Nyt on on peräänkuulutettava helppoja ja käytännöllisiä jokamiehen ratkaisuja.

1. Vieraile sivustolla

2. Innostu ja opi

3. Arvosta vettäsi

Veräjämäki toimii taas!

Kävin äsken sähkömiehemme kanssa Veräjämäellä tarkistamassa, mistä laitteiden sähköttömyys johtuu. Hän huomasi heti, että ongelma piili liian löysissä liitännöissä, joita talven pakkaset ja kova sähkönkulutus ovat ilmeisesti verottaneet entisestään. Ongelma on nyt korjattu ja sähköt toimii taas! Tästä on hyvä jatkaa. Harmi vain että toukokuun ainoat kunnon sateet ehtivät tapahtua sähkökatkon aikana, mutta lisää on varmasti luvassa.

Ohessa myös kuvapari, joiden myötä havaitsee hyvin Pihlajamäessä tapahtuneen kevättulvan merkityksen. Ylempi kuva on otettu toukokuussa 2011, alempi huhtikuussa 2011, sulamiskaudella.

 

Kohta sataa!

Hulevesiratkaisut maailmalla

Hulevesistä on tulossa vauhdilla normaali osa kaupunkivesien hallintaa. Insinöörialan yritykset luovat ratkaisuja, joilla puuttua hulevesien tilaan ja puhdistaa niitä in situ - eli paikan päällä. Myös suomalaiset hulevesistrategiat tähtäävät hulevesien puhdistamiseen ensi kädessä paikan päällä ja päästölähteisiin puuttumalla.

Löysin verkosta kuvan oheisesta ratkaisusta puuttua rakennusten hulevesien kiintoaineskuormaan. Varsinkin syysaikaan hulevesien mukana kulkeutuu uomaan paljon lehtiroskaa ja kaupunkipölyä, johon oheinen ratkaisu pyrkii tuomaan apua. Putki asetetaan sadevesikouruun ja sen aukkojen läpi pääsee kulkemaan vain vettä, jolloin suurimmat ainesmäärät jäävät kouruun. Itse suhtaudun hieman skeptisesti ratkaisuun, sillä a) se velvoittaa kiinteistönhoitajan siivoamaan kourut riittävä usein ja b) en usko että tällainen keksintö kykenee toimimaan tehokkaasti rankkojen sateiden yhteydessä. Jos muoviputken vesireiät ovat suppeat voi vesi runsaiden sateiden yhteydessä tulvia yli koko kourusta, jolloin kouruun huuhtoutunut kiintoaines huuhtoutuu maanpinnalle sen mukana.

Ilahduttavaa tällaisissa innovaatioissa on kuitenkin yleinen innostus teemaan ja paneutuminen hulevesien tilaan puuttumiseen. Toivon itsekin jonain päivänä kykeneväni tällaisiin töihin.

Veräjämäen sähköt (tömyys)

Tämän viikon vedet on muuten haettu, mutta Veräjämäellä ei asemalle tule vieläkään sähköä. Lisäksi molemmat teleskooppinäytevarret ovat tällä hetkellä kenttäkurssilla Lammilla, joten en pääse noutamaan vesiä edes käsipelillä.

Olen kerran pari käynyt vilkuilemassa josko sähköä tarjoava pariskunta olisi ollut kotona, mutta eilen keksin laittaa heille sähköpostia. Pariskunnasta molemmat ovat aktiivisia poliittisesti ja yhteiskunnallisesti, joten heihin on ollut helppoa ottaa yhteyttä ja löytää yhteystiedot netistä. Tänään pariskunnan vaimo oli jo laittanut sähköpostia, ettei ymmärrä mistä vika voi johtua, kotona kun sähköt toimivat kuitenkin normaalisti - niinpä pari oli tilannut itse sähkömiehen ensi viikolle ratkomaan ongelmaa! Kuinka sydämellistä! Itse koen kuitenkin, että on hankkeemme vastuulla huoltaa sähköyhteyksiä ja säästää paria kaikenlaisilta ylimääräisiltä kuluilta asiassa.

Kerron lisää heti kun asia etenee johonkin! Sähkökatkos on tosiaan alkanut jo 22.4, joten itse palan halusta saada aseman takaisin käyttöön.

Käytännön haasteet

Gradublogi on viettänyt parin viikon hiljaiseloa, kuten koko gradu-urakkani muutenkin. Vappuviikolla 26.4 Lahdesta vieraili kurssillinen ympäristöalan opiskelijoita, joiden kanssa kiersimme Pasilan ja Veräjämäen näyteasemat. Itse kiersin kaikki asemat tuona aamuna varmuuden vuoksi, ja samalla huomasin että Veräjämäellä laitteistolle ei tullut lainkaan sähköä! Anturit eivät siis toimineet eikä näytteenottimessakaan ollut virtaa. Ilmeisesti sähkön tarjoava pariskunta oli lomalle lähtiessään katkaissut pihan äshköt, jonka myötä myöskään asemamme ei saanut sähköä - enkä minä näytteitä tai dataa. Tätä on kestänyt nyt kaksi viikkoa ja alan olla toiveikas (epätoivoinen) odottaessani pariskuntaa takaisin kotiin.

Lisäksi paikallinen koiranulkoiluttaja kertoi hänen kotipihansa pahasta hajusta, jonka kaupungin vesihuolto oli todennut johtuvaksi jätevesiputken vuodosta. Asialle ei kuitenkaan olla kuulemma tekemässä mitään, ainakaan akuutisti. Tämän putkirikko kyllä sijaitsee valuma- alueeni ulkopuolella, mutta samanlaisia ongelmia saattanee ilmetä myös omalla alueellani

Nyt parin viikon tauon jälkeen on tarkoitus palata "sorvin ääreen". Tänään on näytteenhakupäivä, tosin Veräjämäellä ei ole mitään mitä hakea, joten suunnitteilla on ottaa kertaluonteinen näyte. Lisään kuvia vierailijaopiskelijoista ja muusta menosta piakkoin.