Eko-minä: ympäristömerkit

Tuotteita merkitään nykyään monenlaisilla merkinnöillä, joilla pyritään ohjaamaan kuluttajien valintoja. Ympäristömerkkien avulla pyritään erottamaan valikoimasta ympäristön kannalta paremmat vaihtoehdot. Kuluttajan on kuitenkin hyvä tutustua myös kriteereihin merkkien takana, jolloin tietää myös tuotteista paremmin. Osa tuotteiden "ympäristömerkeistä" voi olla myös yrityksen itse keksimiä tai ostamia, jolloin ne eivät välttämättä koristakaan ekologisten tuotteiden pakkauksia. Tätä kutsutaan viherpesuksi.

Ympäristöministeriö on koonnut tietoa kuluttajille ympäristömerkeistä. Kuluttajan on hyvää tietää esimerkiksi merkin ansaitsemisen kriteereistä, jotka kertovat paljon myös tuotteista.

Demeter-merkki kuvaa biodynaamisesti tuotettuja tuotteita.Merkille on asetettu kansainväiset normit ja biodynaamista viljelijää koskee EU:n luomuasetuksen ehdot. Biodynaamisesta viljelystä lisää esimerkiksi täällä.

EU:n luomumerkki. Tämän merkin tuotteet on viljelty olosuhteissa, joissa vähintään 95 % maatalousperäisistä ainesosista on luonnonmukaisia. Merkin käyttö on pakollista kaikissa EU:ssa vamistetuissa valmiiksi pakatuissa luomutuotteissa.

Joutsenmerkki, eli Pohjoismainen ympäristömerkki. Sen taustalla on laafittu erilaisia kriteerejä eri tuoteryhmille, jolloin tuotteista pyritään humioimaan niiden luonnonvarojen ja energiankulutus, haitalliset päästöt, melu, haju, jätteet ja hyötykäyttöpotentiaali.

Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki, ja se on myös kuluttajien vahvasti suosiman. Oman muistikuvani mukaan EU:n myötä Suomelta on kielletty suomalaisen työn symboloiman Avainlippu-merkin käyttö tuotteissa, sillä yksi EU:n perusperiaatteista on vahvistaa kauppaa unionin sisällä ja poistaa esteitä kaupalta. Tuotteissa riittää, että ne on merkitty EU:n alueeaal tuotetuiksi, mutta kotimaisuutta ei saa nosta jalustalle esimerkiksi avainlipun merkinnällä. Kuluttajia tämä on luonnollisesti harmittanut, sillä suomalainen ruoka on mielletty ulkomaista puhtaammaksi ja luotettavammaksi.



Luomu - valvottua tuotantoa. Tämä EU:n asetusten luomuehtoja noudattava eurinkomerkki osoittaa tuotteen olevan suomalaisten viranomaisten valvonnassa. Tuote on valmistettu, pakattu tai etiketöity Suomessa. Merkin käytön sallii Elintarviketurvallisuusvirasto.

Norppaenergia. Suomen luonnonsuojeluliiton Norppaenergia-merkki osoittaa energian olevan ympäristöystävällisesti tuotettua. Sähköntuotanto täyttää Suomen luonnonsuojeulliiton asettamat ympäristövaatimukset.






Suomalaisille hyvin tuttu ja kaupoissa ilahduttavana paljon esillä oleva Reilun kaupan merkki. Merkin tavoitteena on edistää tuottajien sosiaalisia ja taloudellisia oloja, jolloin myös ekologiset olosuhteet kyetään ottamaan paremmin huomioon. Näin luodaan lisää mahdollisuuksia toteuttaa kestävää kehitystä.

Helsingin yliopiston tutkija Joni Valkila tutkii Reilun kaupan kahvia Nicaraguassa. Hänen tutkimustensa mukaan viljelijät myyvät tuottamansa kahvin jalostajille samaan hintaan kuin tavallisenkin kahvin, ja valtaosa Reilun kaupan kahvin korkeammasta hinnasta jää kaupalle Suomeen. Tavallisen kahvin hinnasta 48 % päätyy tuotantomaahan, 49 % kuluttajamaahan eli Suomeen. Reilun kaupan kahvin hinnasta alkuperämaahan päätyy 35 % ja kuluttajamaahan 59 %. Neljän euron tavallisesta kahvipaketista alkuperämaahan päätyy siis 1,92 euroa ja kuuden euron Reilun kaupan kahvista 2,10 euroa. Valkilan mukaan Reilu kauppa auttaa viljelijöitä saamaan kahviaan markkinoille, mutta sertifikaatin tavoite parantaa paikallisia työoloja on kuitenkin vielä kesken. Valkilan tutkimuksiin kannattaa tutustua!