Eko-minä: ruoka

Olen viime päivinä työssä tehdyn elinkaari- eli LCA-työn tiimoilta pohtinut oman elämisen elinkaarivaikutuksia. Päätinkin koota tähän muutamia ei-ylivoimaisia vinkkejä, joille voi hyvin siunata ajatuksen tai kaksi oman arkielämisen kanssa. 

Suosi lähiruokaa. Järjellä ajateltuna suomalainen ruoka on lähiruokaa, mutta todellisuudessa virolaiset tuotteetkin tulevat hyvin lähellä ja usein laivakuljetuksina, jotka ovat maantieliikennettä pehmeämpi vaihtoehto. 

Suosi jalostamatonta. Mitä pidemmälle tuotteita on jalostettu, sitä suurempi niiden ekologinen jalanjälki on. Prosessoiti kuluttaa energiaa ja vettä ja tuottaa hukka-ainetta joka päätyy usein jätteeksi. Tuotteita kuumennetaan ja jäähdytetään ja manipuloidaan. Maalaisjärjellä on siis fiksumpaa ostaa tuoreita perunoita kuin perunamuusijauhetta. Samalla tulee suosineeksi myös vähemmän pakkausjätettä tuottavia vaihtoehtoja ja toivottavasti tuotteen (pienemmästä) hinnasta enempi osa päätyy suoraan tuottajalle. Suosi siis "multaisia" tuotteita vakuumi- ja tyhjiöpakattujen sijaan.

Vältä pakkausjätettä. Osta kokonainen juustokimpale yksittäispakattujen siivujen sijaan. Älä osta kerrospukeutuneita tuotteita, koska tuolloin maksat myös muoveista. Ota kauppaan mukaan oma kestopussi hedelmille ja vihanneksille. Jos ei keksi muuta, voi hedelmät ja vihannekset pakata kaupan kertakäyttöpussien sijaan verkkoihin ja pesupusseihin. Ne on myös helppo pitää puhtaana eivätkä ne vie kassissa tilaa. Kestopusseja myy esimerkiksi SPR:n verkkokauppa. 

(SPR)

Muista tuottajaa. Jos mahdollista, käy torilla ja hallissa. Pientuottaja kiittää, kun ostamme tuotteet suoraan häneltä. Samalla saa itse tietoa tuotteiden alkuperästä ja voi kysyä askarruttavia asioita esimerkiksi tuotantotavasta ja kuljetusmatkoista suoraan tuottajalta. Palaute kulkee näin paremmin molempiin suuntiin. Samalla perinteiseen markkinatunnelmaan upputuminen tekee hyvää kiireihmisen mielelle.Torila ostaessa tulee myös ostaneeksi vain omaan tarpeeseen, eikä esimerkiksi kymmentä kiloa porkkanaa vain sen takia, että Prismassa kymmenen kilon säkki on saman hintainen kuin kahden kilon.

Lihatuotteissa osta vanhan kansan suosimaa. Sen sijaan, että hankkisit broilerisuikaleita hunajamarinadissa osta esimerkiksi naudan maksaa. Jokaisesta tuotantoeläimestä jää niiden sisäelimet käyttämättä, jos emme hyödynnä myös niitä, vähemmän trendikkäitä sisäelimiä. Kysy ohjetta ja neuvoa vaikkapa omalta mummolta tai Martoilta! Suosi lautasmallia, myös masu kiittää kun et karppaa ja syö pelkkää lihaa.

Suosi kivijalkaliikkeitä. Nykypäivän autohypermarkettikulttuurin vastareaktio, pienten kivijalkaputiikkien paluu on alkanut kukoistaa. Ihmiset eivät halua kulkea jättiamrketeissa kilometrikaupalla lappaamassa ylisuuria tuotepakkauksia valtaviin kärryihinsä. Kaupassakäyntiinkin halutaan intiimiyttä ja lämpöä. Esimerkiksi Anton & Antonin ja Maatilatorin kaltaiset oivallukset ihan perinteisten leipäkauppojen rinnalla saavat kaupunkilaisille hymyn huulille. 

Vaihda kaupan tiskiltä ostettu muovikassi kauppakoriin. Rottinkikoriin ei tule lapattua liikaa tavaraa ja samalal tulee säätettyä muovien kanssa. Muovikassit ovat nykypäivän vitsaus, joista halutaan kovaa vauhtia eroon. Monissa maissa muovikassine myynti ja käyttö kaupoissa on onnistuttu kieltämään jo kokonaan. WWF:n arvion mukaan maailmassa tuotettiin vuonna 2009 500 mrd - biljoona muovikassia, ja Suomessa niiden kulutus on ollut 300 mljoonaa muovipussia vuodessa. Muovikassit ovat öljystä valmistettuja tuotteita, jotka ovat jätteenä ongelma. Etelä-Afrikassa muovikassien käyttöä on pyritty hillitsemään niiden kestävyyttä parantamalal ja kovemalla hinnoittelulla, jolloin niiden kulutus väheni 90 %. Irlannissa kasseihin lisättiin muovikassivero, joka laski kulutusta 95 %. Bangladeshissa muovikassijäte aiheutti viemäritukoksia ja tulvia, jolloin kassit kiellettiin kokonaan. Lisäksi on ymmärretty, miten muovipussijäte päätyy eläinten ruoaksi ja aiheuttaa luonnonvaraisten eläinten kuolemia.

(Wikipedia)