Kuten jo aikaisemmin mainitsin, Laiturilla on juuri päättymässä Rakentamisen Ruusu -näyttely. Tiistaina 28.2 tiloihin avataan uusi näyttely: Huiput - tulevaisuuden tornitalorakentaminen Helsingissä.
Helsinkiin vesiteitse saapuvat matkailijat valittavat toisinaan, miten ankealta Helsingin rantasiluetti saapujalle näyttää. Tuomirkon torni lienee ainoa huomiota herättävä huippu muuten tasaisessa horisontissa. Helsinki on kuitenkin vastaamassa tiivistymiseen ja kasvavaan tilatarpeeseen kovan tonttihinnan keskustassa. Maailmalla yleiset korkea rakennukset halutaan myös Helsinkiin. Keski-Pasilan taloryhmästä on puhuttu kohta vuosikymmen, ja Keski-Pasilasta halutaankin uusi Helsingin keskusta. Aamujunalla kaupunkiin tuleva kyllä näkee Pasilan jo nyt sellaisena, junasta jää Pasilassa pois enemmän ihmisiä kuin Rautatieasemalla. Pasilasta on myös kehitetty toimiva julkisten verkosto kaikkii ilmansuuntiin, joten junassa ei välttämättä tarvitse istua Rautatieasemalle asti. Ja hyvä niin, kaupunkikeskustamme niemenkärjessä on jo nyt niin oivallinen pullonkaula liikenneruuhkineen, että Pasilan kehittyminen on täysin tervetullutta.
Laiturille avattavassa näyttelyssä voi myös tutustua Helsingin korkean rakentamisen suunnitelmiin ja miettiä itse, miten tuollaiset huiput sopisivat kaupunkikuvaamme. Mitä tällaisessa rakentamisessa on otettava huomioon? Tuoko Suomen sääolosuhteet omat ertyisvaatimuksensa suunnitteluun? Itse asiassa tällaista keskustelua on käyty Helsingissä jo 1920-luvulla, jonka tuloksena rakennettiin esimerkiksi 14-kerroksinen hotelli Torni.
Muutama vuosi sitten kotiinpaluu New Yorkista aiheutti kyllä pahat klaustrofobiat kulkiessa Mannerheimintiellä. Meillä koto-Suomessa kadut on kuitenkin kapeita ja talot matalia, Cirrusta myöten. Helsingin korkean rakentamisen suunnitelmassa kaupunki on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen:
![]() |
| Kalasatama (Helsingin kaupunki) |
A: Vyöhykkeelle A ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä
korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu
Helsingin ydinkeskusta ja suuri osa kantakaupunkia.
B: Vyöhykkeellä B korkea rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla,
mikäli rakentaminen täyttää kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan
liittyvät kriteerit. Arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi
hankkeen vaikutus kansallismaiseman merelliseen näkymään. Tähän
vyöhykkeeseen kuuluvat mm. Keski-Pasila, Kalasataman keskus ja
Jätkäsaari.
(Vyöhykkeiden A ja B välissä on alueita, jotka on nimetty vyöhykkeeksi
Ba. Näillä alueilla ympäristöään korkeampi rakentaminen (enintään noin
16 kerrosta) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten
arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta
tai aluetta. Tähän alueeseen kuuluvat Hietalahden altaan ympäristö sekä
osia Hanasaaresta ja Sompasaaresta.)
C: Muut osat Helsingistä sijoittuvat vyöhykkeelle C. Tälle alueelle tehdään
yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen toivottavat ja
mahdolliset sijoituspaikat alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja
kaupungin sisääntulonäkymissä.
![]() |
| Klikkaa suuremmaksi! |


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti