Tutkimuksessani on siis tarkoitus vedenlaatua tutkimalla selvittää sitä, miten erilainen maankäyttö vaikuttaa vedenlaatuun kaupungissa. Esimerkiksi päällystetyn maanpinnan alueilla vettä ei pääse imeytymään maaperään, jolloin vesi huuhtoutuu katuputkiin nopeasti huuhtoen katuja. Siellä, missä päällystämätöntä pintaa on enemmän, vesi pääsee imeytymään maahan eikä vettä huuhtoudu samanlaisella voimalla ojiin. Lisäksi topografia eli pinnanmuodot vaikuttavat. Mitä jyrkempi topografia, sitä nopeammin vesi virtaa pois - silkkaa painovoiman ansiota.
Vedenlaatua voidaan tutkia monenlaisin työkaluin. Suoraan näytepisteellä automaattinen näytteenotin mittaa vedestä sen lämpötilan, pH:n ja sameuden. lisäksi laitteisto tallentaa tietoa virtaamasta eli käytännössä virtaavan veden määrästä.
pH kertoo luonnonvesissä sen "likaisuudesta", tarkemmin sanottuna liuenneen aineksen määrää. Sameus kuvastaa veden kiintoaineksen määrää. Laboratoriossa vedestä määritetään sen kemiallista hapenkulutusta, sekä lukuisia alkuaineita.
Ionikromatografilla (IC) vesinäytteistä analysoidaan näillä näkymin SO4, Na, K, Mg, Ca, F ja Cl. Plasmaemissiomassaspektrometrialla (ICP-MS) analysoidaan raskasmetalleista Pb, Ni, Cu, Cd, Zn, As ja V.
Tarkoitus on löytää paitsi alueellisia eroja (erot eri näytepisteiden välillä), myös ajallisia eroja. Esimerkiksi talven tiesuolauksen oletan vaikuttavan hulevesien laatuun talviaikaan, samoin kevään sulamisvesissä oletan näkyvän poikkeavuutta muun vuoden vesiin nähden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti