Oletteko muuten koskaan käyneet lumenkaatopaikalla? Kauniimpi nimitys keräysalueille on lumen vastaanottopaikat. Viime talven runsaiden lumien takia osa pääkaupunkiseudun lumenkeräyspaikoista ehti täyttyä lumesta jo kesken talven. Lunta pakataan ja painetaan tiiviiksi kerroksiksi isoilla työkoneilla, jotta päälle mahtuisi lisää lunta kasattavaksi.
Nyt kesällä lumenkaatopaikoilta voi edelleen löytää lunta. Lumen pintaosien sulaessa kevään myötä kinosten pintaan jää kiintoainesta, kuten hiekotushiekkaa, joka muodostaa kerroksen kinoksen päälle suojaten sitä. Näin kesän ennätyshelteilläkin voi Helsingistä siis löytää lumikinoksia! Ainakin aikaisemmin lumi viipyi keräyspaikoilla ympäri vuoden, nykytilannetta en tiedä.
 |
| Mankkaan vastaanottopaikka helmikuussa 2010 |
Lumenkaatopaikkojen ympäristöä on tutkittu jonkun verran. Maa keräysalueella on hyvin tiivistynyttä ja painunut lähes vettä läpäisemättömäksi, joten sulavedet eivät siihen juuri imeydy, eikä maaperästä ole myöskään helppoa kerätä näytteitä. Lumensulavedet virtaavat siis pääosin ympäröiviin vesistöihin, lähinnä ojiin ja puroihin päätyen näin suurempiin vesistöihin. Sulavesien mukana ympäristöön kulkeutuu niitä aineita, mitä kaupunkialueilta puhtaanvalkoiseen lumeen on tarttunut. Koiranjätöksiä, roskaa, liikenteen päästöjä, nokea, suolaa ja niin edelleen. Kaikki lumeen sitoutunut ja kertynyt aines siirtyy lumen sulaessa ympäristöön, ja seurauksia voi vain arvioida.
Rakennusvirasto kuitenkin vastustaa lumen mereen kaatamisen lopettamista, vaikka tiedetään, että lumien mukana suoraan mereen päätyy paljon ravinteita ja haitallisia aineita. HKR aikoo jatkossa panostaa talvikunnossapitoonsa, mainitaanpa artikkelissa myös hulevesien hallinnasta! Lisätietoa Helsingin lumenkaatopaikoista saat täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti