ICP-MS:ää varten kerätyt vesinäytteet varjeltiin siis Minigrip-pusseissa, ja labrassa ne happokestävöitiin myöhempää säilytystä varten. 15 ml näyteputki ja suodatin pestiin ensin 2 x 1-molaarisella HNO3:lla ja 2x milli-Q -vedellä. Itse näytettä mitattiin putkeen 10 ml ja päälle 50 mikrolitraa typpihappoa. Hapon avulla vesi ei säilytyksen aikana pääse reagoimaan ja se on samassa kunnossa kuin näytteenoton aikaan.Näytepisteistä keskimmäisellä virtaama oli kuitenkin niin pientä, ettei vettä oikein tahtonut saada. Siksipä tämän pisteen ICP-MS-vesiä ei ole rinnakkaisia, vain yksi. Ilman rinnakkaisia tuloksia ei voida pitää yhtä luotettavina.Seuraavaa näytteenottokertaa varten täytyy keksiä jokin uusi pidike pienelle näytepullolle, jotta saisi otettua viemäriputkesta paremmin.
Ensimmäisellä näytepisteellä vettä oli paremmin, mutta se haisi viemäriltä ja ulompana betonirenkaan suulta vesi lähinnä seisoi siitepölyssä. Viimeisellä pisteellä vettä oli myös hyvin, mutta se käytännössä seisoi, mikä pisti miettimään, onko vesi käyttökelpoista kuvaamaan valuma-alueen olosuhteita, jos se seisoo hulevesiputken suulla altiinna sen paikan olosuhteille.
Näihin ajatuksiin, adios!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti