Tällä viikolla Etelä-Suomea on hellitty helteillä. Itselläni on vasta tällä viikolla tuntunut ensi kertaa kesältä ja töihinkin sai pyöräillä ihan selkä hiessä. Suomen kesäilmastoa leimaa selkeä syklittäisyys - hellejakso päättyy yleensä voimakkaisiin sateisiin ja ukkosiin. Luonnollinen jatkumo.
Sääennusteet perustuvat erityisesti ilmanpaineen vaihteluihin ja alueellisiin ilmanpaine-eroihin. Korkeapaineen jakson jälkeen ilmanpaineet pyrkivät tasoittumaan, jolloin alueelle virtaa matalapaineen vyöhyke tuoden mukanaa pilviä ja sateita. Korkeapaineen sää on usein selkeä ja aurinkoinen, mutta siihenkin voi liittyä kesäaikaan iltapäivän ukkosia.
 |
| Kuva: http://www.reec.nsw.edu.au |
Päiväntasaajan tienoilla sykli on selvemmin nähtävissä ja se toistuu kerran vuorokaudessa. Keskipäivän voimakas auringonpaiste lämmittää aluetta ja johtaa voimakkaaseen haihtumiseen, joka korvautuu iltapäivällä voimakkailla konvektiosateilla. Suuri määrä haihtunutta vettä nousee muodostaen kumpupilviä. Samalla kostean ilman kohotessa tapahtuu tiivistymistä ja adiabaattista lämpenemistä. Suomen kesän raekuurot johtuvat suurista tiivistymiskappaleista, jotka eivät ehdi sulaa vesisateeksi vaan putoavat maahan rakeina.
Juuri konvektiosateet lisäävät tropiikin sademääriä voimakkaasti. Esimerkiksi Pohjoismaihin verrattuna kääntöpiirien välisellä alueella sataa moninkertaisesti. Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on noin 500 mm, kun maailman sateisimmassa asutussa paikassa Kolumbiassa vuotuinen sademäärä on 13 300 mm. Yksittäisen vuode sade-ennätys on mitattu Intian Cherrapunjissa, jossa summaksi saatiin 26 462 mm. Intiassa sateisiin vaikuttaa myös monsuunit, ja sekä Kolumbia että Intia kokevat säätilan äärimmäisiä muutoksia aina El Ninon aikaan.
Tällä infopaketilla halusin pohjustaa sitä, miten hieno asia sade on. Odotan innolla viikonlopun sateita ja ennenkaikkea luvattuja ukkosia, toivottavasti Helsinkiä onnistaa ukkosten suhteen!
Sade-ennätykset Tieteen Kuvalehdestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti